Eilen treenattiin Paulan johdolla Kupittaan Cittarin pihalla. Maalaiskoirana Oiva oli aluksi ihan pihalla kaikista hajuista ja niistä ihanista tolpista, joita olisi pitänyt päästä ruikkimaan. Eli alku meni vähän haahuiluksi, mutta kyllä se kontakti sieltä löytyi kuitenkin. Ekana tehtiin seuraamista autojen ja ihmisten seassa. Se oli ihan OK. Vähän Oivan pää pyöri, mutta ihan nätisti se siinä vierellä oli. Paula lohduttelikin, että meno oli ihan hyvän näköistä, vaikka se ei ollutkaan mitään tokoseuraamista. Se tässä ei ollutkaan tarkoitus. Sitten tehtiin liikkeestä istuminen ja maahanmeno. Istuminen oli hyvä, mutta maahanmenossa jätkä ihmetteli remmiä,  mutta kun otin pojan vapaaksi, niin maahanmenokin onnistui. Maalta kun ollaan, niin kaikki häly ja haju ja keskittyminen väsytti Oivaa tosi paljon. Pienen tauon jälkeen tosin jaksettiin taas ja kontakti paranikin tosi paljon. Seuraaminen oli jo hyvää. Sitten laitettiin vuorotellen koira kiinni tolppaan ja mentiin itse piiloon. Muut sillä aikaa seurauttivat koiransa siitä ohi. Tässä ei ollut meillä mitään ongelmaa. Lopuksi otettiin vielä häiriötä, eli Paula juoksi meidän ohitse kulman takaa. Oiva hämmentyi hieman, mutta otti heti sen jälkeen uudestaan kontaktia. Hyvä jätkä!