Nyt on sitten ekat näyttelyt takana. En ois uskonut, että minutkin joskus saa kehään menemään. Mielestäni, kun nuo näyttelytouhut on aikast turhanpäiväisiä. No kuiteskin olin ilmoittanut Oivan Helsingin syysnäyttelyyn, jossa tuomarina oli Briteistä Toni Jackson (Oivan isän Rion kasvattaja). Samassa luokassa oli Oivan veli Josko ja Caseynkin olisi pitänyt olla.Alussa jännitin tosi kovin kun minulla ei ollut hajuakaan mitä kehässä kuuluu tehdä. Onneksi Josko esitettiin ennen meitä, niin sain siitä vähän mallia. Oltiin Oivan kanssa hieman viikolla harjoitelleen näyttelyhihnassa juoksemista ja seisomista, mutta tiesin ettei tarpeksi. Juoksuosuudet meni yllättävän hyvin, hieman vetämistä ja poukkoilua, mutta muuten olen tyytyväinen. Sitten tuo seisominen ei mennytkään niin hyvin. Alussa jätkä seisoi ihan hyvin ja antoi tuomarinkin kopeloida rauhassa, mutta sen jälkeen tuli stoppi, en meinannut millään saada Oivaa pysymään seisomassa, joka kerta jätkä veti pyllynsä maahan. Ihan huvitti jossain vaiheessa! Noh, EH sieltä tuli ja oltiin luokassa toisia Joskon jälkeen, eli ihan hyvin ottaen huomioon, että jätkä on laiha ja karvaton. Tuomari kehui tasapainoiseksi urokseksi, jolla on hyvän pituinen vartalo ja hyvät kulmaukset. Myös päätä kehuttiin. Kypsyyttä saisi olla enemmän sekä hännän asennosta huomautettiin (tietysti se oli kohti taivasta). Parin vuoden päästä, jos tuo jätkä on saanut massaa, voisi yrittää uudelleen...