Tänään osallistuttiin Oivan kanssa möllitokoon, vaikka ollaankin jo oltu virallisissa (, mutta ei kerrottu kellekään). Ajattelin, että nyt olis hyvä tilaisuus treenata häiriössä. Meitä osallistui kisaan 7 koirakkoa ja taso oli todellakin laidasta laitaan. Koe aloitettiin luoksepäästävyydellä ja paikkamakuulla. Luoksepäästävyydessä Oiva nousi naistuomaria vastaan ja koitti pusutella, siis meille olisi parempi miestuomari. Paikkamakuussa alku meni hyvin, mutta jossain vaiheessa Oiva alkoi nuuskia maata ja ilmaa, ja juuri ennen kuin tuomari huusi aika, niin Oiva nousi seisomaan. :( Nyt tarviikin harjoitella paikkamakuuta enemmän vieraissa paikoissa. Yksilösuoritukset alkoivat taluttimessa seuraamisella. Alkuun taas Oiva vähän haahuili ja kävi nuuskimassa kehän laidassa olevan törpön, mutta siitä eteenpäin seuraaminen oli hyvää. Ainoastaan pysähdysten perusasennot olivat surkeita, jos niitä oli lainkaan. Eli nämä harjoituksen alle. Sitten oli vuorossa seuraaminen taluttimetta. Alkuun tässäkin jätkä vähän haahuili, mutta tajusin itse lisätä omaa vauhtia ja sen jälkeen seuraaminen oli tosi hyvää. Tässäkin ne perusasennot menivät poskelleen. Liikkestä maahanmeno meni aivan nappiin, siinä ei mitään huomautettavaa. Luoksetulokin onnistui oikein hyvin, ainoa huomautus saatiin pienestä törmäyksestä jalkoihini ;). Liikkeestä seisomisessa Oiva pysähtyi tosi hyvin, mutta kun palasin koiran viereen, Oiva liikkui hieman. Myös tämä vaatii lisää harjoitusta. Lopuksi oli vielä vuorossa estehyppy. Jätkä hyppäsi tosi hyvin ja jäi paikoilleen, mutta tässäkin liikkui kun palasin viereen, siis harjoitusta lisää! Kokonaisuudessa olen tosi tyytyväinen meidän suoritukseen. Itse en jännittänyt paljonkaan ja keskityin enemmän koiraan. Innostin ja palkkasin leikkimällä paljon enemmän kuin ekassa kisassa, ja tästä syystä varmaan Oivakin oli ihan innoissaan ja ihan kymppinä mukana kaikissa liikkeissä. Ja kaiken kruunasi vielä meidän ihka ensimmäinen VOITTO!!!!! En itse osannut olleenkaan odottaa ykkössijaa, kun kisassa oli mukana muutama tosi hyvä koirakko, mutta niin siinä sitten kävi, että me oltiin parhaita. Kyllä nyt hymyillyttää!

Kisojen jälkeen suunnattiin Karunaan ja tarkoituksena siellä oli väsätä harjanvarsista meille kepit. Ja sitten alkoikin armoton treenaus. Aluksi jätkä oli ihan hukassa, mikä homman nimi oli, mutta muutaman toiston jälkeen alkoi hieman sujumaan. En tiedä mistä johtui, mutta kauan meni niin, että alku meni tosi hyvin, mutta toiseksi viimeinen keppi ohitettiin aina. Lopuksi lisäsin itse ehkä hieman vauhtia ja ohjasin matalammalta, niin se alkoi jo hieman sujua. Nyt vaan tarvitaan paljon harjoitusta lisää!