Tänään Jenni oli ystävällisesti lupautunut ohjaamaan meitä ihan vaan kahdestaan. Tarkoituksena oli harjoitella kontakteja ja keppejä. Aloitimme puomista, jossa ongelmana on ollut Oivan takajalkojen tipahtaminen puomilta alastulokontaktilla. Alkuun otimme muutaman toiston remmissä niin, että nostin Oivan aina takaisin puomille jos sattui takapää tippumaan. Näitä muutama kerta ja sitten ilman remmiä. Oiva hoksasi tosi hyvin, mikä homman juju on, eikä lopulta takajalat pudonneet kertaakaan puomilta. Hyvä, hyvä! Nyt vaan tarvitaan toistoja siihen, että itse liikun erilailla puomin vierellä. Sitten tahkottiin keppejä. Alussa itselläni oli ongelma sijoittumisen suhteen. Olin liian kaukana, sekä jännitin liikaa suullista ohjausta ja kannustamista, josta Oiva ottaa välillä häiriötä. Mutta muutaman toiston jälkeen kun löysin oman paikkani (siis lähempänä keppejä ja koiraa), alkoi homma sujumaan. Tärkeää on myös, ettei palkka tule minulta, vaan on joko valmiina keppien päässä tai apuohjaaja heittää lelun keppien lopussa. Sitten treenasimme keinua, joka on ollut Oivalle hirvitys. Jätkä oli koko ajan lyhyessä remmissä, koska keinun loppupäässä tuppaa tipauttamaan itsensä keinulta. Tähän löytyi kuitenkin ratkaisu. Nameja vaan keinun loppuun, ja kun Oiva syö nameja, samaan aikaan varovasti laskee keinua alas. Näin saimme hiukan lisää varmuutta keinuun. Loppuun tahkosimme vielä poispäin käännöksiä ja hypyn takaa kiertoa. Nämäkin alkoivat muutaman toiston jälkeen sujumaan, kunhan itse muistan oman ohjaukseni ja paikkani. Tämän päivän saldona oli paljon uutta opittua ja oikein hyvä mieli! Kiitos vielä Jenni, kun jaksoit tulla meitä opastamaan!