Viime viikolla oltiinkin neljä päivää treenaamatta ja sunnuntaina jatkettiin kaveritokolla Kupittaalla. En tiedä olisiko Sinna-narttu sekoittanut pienen miehen pään vai mikä oli, mutta treeneistä ei meinannut tulla mitään. Oiva vain haahuili, haisteli hajuja, eikä tehnyt mitään. Aloitettiin paikkamakuulla, jossa ei meinannut tulla aluksi sivulle. Jäi vain jonnekin taakse... Sitten kun päästiin asemiin, niin en muista jouduinko antamaan useamman maahan-käskyn, luultavasti... Aika oli neljä minuuttia, ja kun tultiin takaisin niin jätkä istui metrin muiden edessä :-O!!! Se oli noussut seisomaan, valunut eteenpäin ja lopulta istunut. Johanna oli koittanut komentaa ja laittaa uudelleen maahan, mutta ei tulosta! Otettiin heti perään ihan lyhyt paikkamakuu, jotta saataisiin onnistunut suoritus. Siinä Oiva sentään pysyi maassa, vaikka kurottikin jonkun hajun perään niin, että melkein istui. Sitten otettiin ruutua. Itse olin ajatellut, että apuri palkkaisi Oivan ruudussa, mutta ei se oikein sujunutkaan. Alkuun Oiva ennakoi ja väisti apparia niin, että kiersi ruutuun sivusta. Joten päätin ottaa vain suoraan lelulle juoksua. Tähän ruutuun täytyy nyt ottaa jotain uutta, kun Oiva ennakoi tosi pahasti jos lelua ei ole ruudussa. Sitten otin syrjemmällä muutaman oman piilotuksen, Oiva käyttää nenäänsä hyvin, mutta palautus tökkii ihan hirmuisesti. Se on sellaista pelleilyä, pudottamista ja järsimistä. Jätkän mielentila oli kyllä sellainen, että päätin olla ottamatta enää mitään ihmeellistä. Naksuttelin vaan sivulletuloja ja seuraamista. Seuraaminen olikin yllättävän hyvä!

Maanantaina taas Lentsuiltiin. Päivän sana oli tunnari. Tehtiin vaan oman piilotus, joka sujuikin hyvin siihen saakka, kunnes se piti tuoda sivulle. Taas samanlaista pelleilyä. Joten sitten puututtiin siihen. Alkuun ihan tunnarin nostoa edestä ja palkka hyvästä pitämisestä. Sitten niin, että tunnari meidän välissä ja siitä sivulletuloa ja palkka taas hyvästä pitämisestä. Näitä toistoja muutama ja alkoikin se sujumaan paremmin. Tein vielä odotellessa näitä lisää ja pikkaisen taas paremmin sujui. Sitten oli vuorossa metallinouto. Näytimme Lentsulle miten olen treenannut, eli kun Oiva on ottanut kapulan, niin lähden juoksemaan lelun kanssa "karkuun". Se toimii ihan OK, mutta Lentsu neuvoi ihan vaan kehumaan kun Oivalla on kapula suussa ja tarvittaessa ottaa pari askelta taaksepäin. Tämä toimi ihan hyvin! Ai niin ja alkuun tehtiin paikkamakuu. Maahanmenoon piti antaa kaksi käskyä, koska Oivan kontakti herpaantui Lentsun sanoessa "käsky". Alkuun Oiva oli ollut levoton ja kurotellut Neraa kohden, mutta Lentsun lähtiessä häiritsemään, oli rauhoittunut. Lopun sivulletulon ennakoi Sessan sivulle-käskystä.

Eilen treenailtiin äiskän ja iskän pihalla. Aluksi ihan oman piilotusta, löytyi hyvin. Sitten laiton muutaman "hajuttoman" tunnarin oman vierelle. Sehän meni ihan hassuksi. Oiva paineli kauheeta vauhtia kapuloiden luo ja nosteli kaikkia suuhunsa, ei haistellut ollenkaan ja toi väärän. Lähetin uudestaan ja nyt tuli oma. Loppuun vielä pari oman piilotusta. Taidankin tässä vielä jonkun aikaa piiloitella vaan omaa, ennenkuin alan ottamaan muita mukaan. Näiden jälkeen otin ruutua. Olin ennen tunnaria tehnyt ruudun ja jättänyt lelun taakse. Seurautin Oivan tunnaripaikalta ruudulle ja palkaksi tästä sai juosta ruutuun. Nyt ei ennakoinut, mutta juoksi vähän liian sivusta. Otin muutaman suoran juoksun lelulle ja taas yksi ilman lelua. Tässä taas ennakointia, plääh! Loppuun taas muutama suora lelulle. Nyt täytyy Elinan neuvojen mukaan hankkia toiset ruututörpöt ja alkaa tekemään niin, että Oiva ei koskaan tiedä onko lelu vai ei, omaakin mielikuvitusta tarvitaan nyt tässä! Mitäs muuta me eilen tehtiin... Metallia otettiin nyt näiden kehujen kera ja hyvin meni! Liikkeestä istumista tehtiin myös. Vieläkin välillä Oiva menee maahan, mutta suurimmaksi osaksi jää sentään istumaan. Tämä on aika epävarma liike vielä. Lisää vaan toistoja! Sitten leikittiin vielä kaukoja lelupalkalla. Lähinnä ylös nousua istumasta ja maahanmenoa niin, ettei etutassut liiku.