Ollaan nyt melkein viikko vietetty maaseudun rauhassa hieman treenaten ja lomaillen. Joka päivä olen pyrkinyt tekemään ainakin paikkamakuun, jotka ovat kestoltaan olleet 2.5 - 4 min pitkiä. Ollaan treenattu myös melkein kaikkia alokkaan liikkeitä hyppyä lukuunottamatta. Liikkeestä seisominen ja maahanmeno sujuu hyvin. Luoksetulossa olen koittanut saada lisää vauhtia lelua näyttämällä, tästä tulee sitten se ongelma, että sivulletulo tapahtuu minun jalkojeni kautta =) eli törmäämällä täysillä minuun. Mutta tästä en ole huolissani, ainakaan vielä... Seuraaminen on OK. Tämä liike kärsii eniten jos vire ei ole täysin oikea. Häiriön alla tai kuumalla ilmalla tulee kontaktin hukkaamista ja hieman edistämistä ja paikan kadottamista. Olen nyt tehnyt lyhyempää pätkää ja palkannut hyvin. Eilen saatu uusi vinkulelu sai aikaan tosi malliksta seuraamista!

Keskiviikkona oltiin Kupittaalla seuraamassa mätsäreitä, ja tämä olikin mainio tilaisuus treenata häiriössä. Alku oli tosi surkeaa. Oivaa kiinnosti kaikki muut paitsi minä, mutta kun oltiin jonkun aikaa oltu ja herra tottui tilaanteeseen, niin tuli siitä treenaamisestakin jotain. Tein aika helppoja juttuja ja lyhyitä pätkiä, ettei vaan mennyt liian vaikeaksi. Pääasia oli muihin tottuminen ja hauskanpito.

Alkuviikosta tein pitkästä aikaa Oivalle kaksi jälkeä. Ensimmäinen oli tosi lyhyt. Vähän niin kuin muistin virkistämistä ja samalla alkusähläyksen vähentämistä varten. Toinen olikin sitten pari kulmaa sisältävä ja noin 300 m pitkä sekä matkalla oli kuusi keppiä. Molemmat jäljet jätkä löysi hyvin ja pysyi hyvin jäljellä. Keppien ilmaiseminenkin oli yllättävän hyvää. Palkkana kepistä oli ihania broilerpyöryköitä, ja tämä saattoikin olla syynä hyvään ilmaisuun. Ainoastaan viimeinen keppi mentiin ohi, pysähdyin siihen ja "autoin" näin, että Oivan oli pakko huomata se. Ihan hyvä mieli jäi näistä jäljistä, ottaen huomioon että edellisistä oli tosi paljon aikaa.