Eilen oltiin taas paikallisen koirakerhon tottistreeneissä. Alkuun otettiin seuraamista ringissä kaikki peräkanaa. Palkkailin ja kehuin Oivaa tosi paljon, koska tiedän että tuo on pojalle vaikeaa. Sitten vuoroon tuli hyppy. Me näytettiin kaikille mallia avon hypyllä. Jätkä hyppää vieläkin liian sivuun, mutta hyppää kuitenkin takaisin. Takaisintulo oli aika hidasta ja siihen saatiinkin neuvoksi, että kun Oiva hyppää takaisin niin siinä vaiheessa heittää pallon taaksepäin. Sillä aikaa kun muut kokeilivat hyppyä, me tehtiin pieniä pätkiä seuraamista naksulla. Kaikki meni oikein hyvin. Sitten meidät komennettiin harjoittelemaan hyppynoutoa, sillä aikaa muut tekivät jääviä. Olin juuri heittänyt kapulan hypyn taakse ja lähettänyt Oivan hypylle, kun sivusta paukkaa järjettömän kokoinen nöffi kapulaa kohden. Siinä tuli pientä sanomista koirien kesken ja kokoeron takia nöffi alkoi jyrämään Oivaa alleen. Siinä taisin taas saada hullun maineen kun huudan ja kiroan suoraa huutoa ja hakkaan samalla patukalla nöffiä takamukseen. Noh, koirat saatiin erilleen ja leikin ja palkkailin Oivaa paljon hetken aikaa. Sitten koitettiin hyppynoutoa uudestaan ja se sujui hyvin, mutta tavallisessa noudossa ilmenikin ongelmia. Oiva meni kapulalle, pälyili hetken ympärilleen ja palasi ilman kapulaa sivulle. Sama toistui muutaman kerran. Siinä nousi kyllä tuska hiki otsaan kun ajattelin, että sunnuntaina on kisat ja meidän nouto kariutui just tähän. Ei auttanut muu kuin naksutin esiin ja aina naks kun jätkä otti kapulan suuhun ja kääntyi minua kohden. Näin sain onneksi noudon taas toimimaan. Luojan kiitos!!! Loppuun otin vielä muutaman toiston luoksetulon pysäytyksiä.