Eilen kokoonnuttiin taas kaveriporukalla hallille treenailemaan. Vähän jännitti, että miten Oiva pystyy keskittymään vanhassa "haju"hallissa, muuta oikein hienosti meni kaikki. Aluksi naksuttelin itsekseni Oivan kanssa kaukoja ja temppuja, jätkä oli tosi intona. Sitten Elinan ja Pixin ykkösnapostelujen jälkeen jatkettiin ruudulla. Ajattelin tehdä ihan helppoja läpijuoksuja näin ekalla kerralla. Vietiin ensimmäinen kerta lelu yhdessä ruudun taakse, ja vauhti olikin melkoinen. Riehumisen aikana Elina vei toiden lelun odottamaan ruudun taakse, ja sinnekin jätkä pinkoi vauhdilla. Näitä muutama, jotka olivat yhtä hienoja. Sitten pähkäiltiin meidän luoksetulon seisomista, joka ei kisoissa koskaan onnistu. Treeneissä kylläkin, niinkuin eilenkin. Päätettiin nyt koittaa sitä, että koitan pikkuhiljaa vaihtaa käskyä käsimerkistä suulliseen. Jospa siitä olisi jotain apua. Niitä koitettiin hallilla eilen ja hyvin näytti toimivat. Eikä pikkumiehen vauhtikaan kadonnut vaikka otettiin useampi stoppi peräkkäin. Sitten tauon jälkeen katsottiin meidän ihan perusnoutoa, koska Oivahan varasti viime kisoissa molemmat noudot. Elinan mielestä ei kannata nyt latistaa Oivan intoa millään pitkillä ja tylsillä noutoharjoituksilla. Eli nyt tehtiinkin niin, että pidin Oivasta kiinni kun heitin ja kontaktilla pääsi kapulalle. Toisella kerralla en pitänyt enää kiinni ja Elina vei kapulan ja riekkui samalla sen kanssa. Oiva äkkäsikin heti mistä oli kyse, eikä lähtenyt ennenkuin sai kontaktilla luvan. Fiksu pikkumies minulla :))! Näitä ei otettu enempää, seuraavalla kerralla sitten. Lopuksi pohdittiin meidän kaukoja, että mikä niissä oikein onkaan vikana. Muuten kaikki liikkeet ihan OK, mutta seisomasta istumiseen jätkä tulee hieman eteenpäin. Mutta tämä olikin tiedossa. Nyt vaan tarttis jaksaa hinkata oikea liikerata kuntoon. Elinalta sain hyvän vinkin tehdä kaukoja vaikka kiven päällä, jolloin ei Oiva pääsisi kauheasti eteenpäin.

Täytyy vielä erikseen mainita miten hienosti Oiva hallilla oli. Mulla oli se hallissa koko ajan, kun en viittinyt viedä välillä sitä autoon, kun oli niin hirveä myrsky. Alussa ehkä hieman haistelua, mutta loppuajan pikkumies makoili rauhallisesti ja odotteli vuoroaan. Ehkä hieman oli piippausta kuuluvissa, mutta ei pahasti. Omalla vuorolla Oiva oli tosi innokas, eikä yrittänyt haistella mitenkään paljon. JEEE, hienoa Oiva Oivariini!!!!