Kyllä on aika taas mennyt vauhdilla ja kaikki puuhailut kirjaamatta. Viime viikko meni Wilman ympärillä ja töissäkin on niin kiire, ettei ehdi päivittää mitään...

Tosiaan viime viikon alussa Wilman vointi huononi vaan. Se ei oikeastaan syönyt mitään ja nukkui vaan. Tiistaina se oli pissanut yön aikana sohvalle ja sänkyyn. Joten tuli taas aikamoinen hätä pienen puolesta. Saatiin Vettoriinkin aika iltapäivästä, mutta päätettiinkin vaihtaa lääkäriä. Saatiin viedä Wilma heti aamusta Petvetiin. Siellä otettiin uudestaan verikokeet, jotka olivat nousseet taas. Päätettiin että Wilma jää päiväksi nesteytykseen, samalla se sai vielä antibioottia ja kortisonia. Illalla kun haettiin tyttö pois sieltä, huomasi heti että hän on pirteämpi. Keskiviikkona haettiin vielä pitkävaikutteinen kortisoni, jolla on ollut kyllä tosi hyvä vaikutus. Wilma on paljon pirteämpi ja syö hyvin. Tosin tuo maksasairaan ruoka ei tee niin hyvin kauppansa, mutta minkäs teet, sitä kun on syötävä... Kuukauden päästä otetaan uudelleen verikokeet. Nyt vaan tosissaan toivotaan, että arvot olisivat laskeneet, tai ainakin lopettaneet nousun...

Oivan kanssa puuhailut on jäänyt Wilman sairastelun takia vähän vähemmälle. Ei ole oikein ollut fiilistä treenata. Viime ja tämän viikon maanantaina ollaan treenattu Paulan johdolla. Ollaan treenattu paikallaanmakuuta häiriössä. Se sujuukin tosi hyvin. Seuraaminen remmissä on aika surkeaa. Oiva ei varmaankaan ymmärrä, että siinä kuuluu oikeasti seurata, kun muuten treenataan aina vapaana. Eli tämä treeniin mukaan. Iltaisin ollaan tehty ruutua, joka on suht hyvällä mallilla. Tunnaria ollaan myös tehty, ja se sujuukin mahdottoman hyvin. Väärää ei ole tullut pitkään aikaa. Nyt tarttis siirtää tunnari vähän häiriöisemmälle paikalle. Kaukoja ollaan leikitty joka päivä. Tuntuu ettei edistytä tässä ollenkaan, plääh! Kyllä tää on vaan vaikea liike... ollaan muutakin tehty, mutta nyt ei vaan tule mieleen.

Koitan vastedes vähän useammin päivitellä, jos vaan ehdin. Tosin nyt loppu kaikki kurssit, eli nyt treenaaminen on vaan itsestä kiinni. Mitäköhän siitäkin tulee... ;)